”Äiti piereskelee aina” ja muut lapsen hauskat lentävät lauseet

Olen ollut töissä päiväkodeissa ja kouluissa ja siellä kuulee kaikenlaista lasten suusta. Se pistää miettimään että mitäköhän oma lapsi kertoo meidän perheestä hoidossa ollessaan? Ajattelin jakaa teille hauskoja juttuja mitä lapsi on kertonut mm. päiväkodissa.


"En oikeasti ole lyönyt lastasi hoidossa"

Muistan kun lapsi oli jotain 3-vuotias ja hoitaja tuli puhumaan minulle hakiessa. Hän kertoi että en saisi ihmetellä, jos lapseni kertoo että hoitaja löi häntä. Hoitaja oli ihan häpeissään että apua, hipaisin lastasi ja hän suuttui - minä kerron äidille että täällä lyödään! Sanoin että ei hätää, lapseni on tosiaan aistiyliherkkä ja kokee kosketuksen välillä todella vahvana. Lapsellani oli juuri tuolloin ”ihana” vaihe, jolloin hän suuttuessaan saattoi alkaa huutamaan että älä äiti satuta, älä lyö. Siinä sitten yrität vakuutella ympärillä olevia ihmisiä siitä, että en minä lyö, en oikeasti! 


"Äiti piereskelee aina"

Ihanaa kun lapsi oli kertonut hoidossa että ”minä en piereskele koskaan, äiti piereskelee aina!” Tätä hän on tykännyt kertoa vähän kaikille. Koska eihän hän koskaan, mutta äiti aina... Meillä oli vähän aikaa sitten naapurin koira hoidossa ja Noel varoitteli aamulla kun koira tuli peiton alle seuraksi, etten sitten todellakaan saa pieraista nyt, koska koiran pää on peiton alla. Sehän voisi tukehtua lemuihini. Ihan kuin olisin jokin vaaralliseksi luokiteltu kaasukammio...


"Äidin mahtavat röyhtäykset"

Meillä on kerran viikossa taloyhtiön sauna ja meillä on tapana juoda siellä aina limut. Tietysti kun limua juo, saattaa tulla olo että hiilihapot röyhtäyttää. Niin tietysti me sitten pidämme välillä röyhtäyskilpailua, miten muutenkaan. Lapsi muistaa sitten aina kertoa kaikille, myös päiväkodissa, että ”äidin röyhtäys oli niin kova että se kuulu huitsin nevadaan asti ja sen yli!” Kiva, lapsoseni. Siitä kannattaakin olla ylpeä! 


"Äiti KALJAA"

Yhdessä vaiheessa lapsellani oli kummallinen vaihe, että aina kun hän näki mitä tahansa juomia, hän huusi täysiä KALJAA! En ole koskaan juonut lapsen edessä kuin ihan joskus vaikkapa lasin viiniä tai olutta, joten en todellakaan tiedä mistä se on bongannu tällaisen asian! Hahah. Kai ne lapsetkin aistivat, että nyt tässä on sellainen jännä juttu, että siitä kannattaa huudella mahdollisimman paljon ja kovaan ääneen. Aina kun kävimme kaupassa ja ohitimme juomahyllyt lapsi huusi kaljaa äiti kato kaljaa! Kerran haimme pienestä kahvilasta minulle kahvin, ja lapsi huusi rattaista "KALJAA!" ja osoitti jääkaappia. Kahvilan myyjä tukehtui nauruunsa, itseänikin nauratti ja samalla vähän hävetti. Huhhuh. Yritä siinä sitten päiväkodissakin selitellä, että ei meillä siis oikeasti juoda kaljaa joka päivä...


"PÖÖ"

Muistan ikuisesti kun lapseni oli vajaa 2-vuotias, ja juuri opetellut tulemaan itse pois sängystään ja avaamaan oven, ja olin yöllä tulossa vessasta. Laitoin vessan oven kiinni ja olin pimeässä eteisessä menossa takaisin sänkyyni. Yhtäkkiä pimeästä kuuluu PÖÖÖ-huuto ja naurua. Meinasin pissata housuuni, vaikka olin juuri käynyt pissalla. Siinähän se rakas lapseni, joka ajatteli että olisi hauskaa vähän pelästyttää äitiä. Huhhuh sentään, mikä sydäri. 

Meillä näitä pelottelujuttuja on ollut useampiakin, meinaan kummitusjuttuja. Uskokoot ken tahtoo, mutta näillä tarinoilla olen pelotellut lähipiiriäni. Olen itse vannoutunut kauhuleffa-fani ja olen aina miettinyt mitä tekisin jos oma lapseni alkaisi puhumaan kummituksista. No, niinhän siinä sitten kävikin että sain "I see dead people"-lapsen. En ole vielä keksinyt mitä asialle tekisin. En ole ainakaan toistaiseksi vielä laittanut lasta manaajalle.

Joskus kun olimme lähdössä ulos, lapsi oli 4-vuotias ja hän sai mennä pihalle odottamaan minua. Hän meni rappuset alas ja tuli takaisin pelästyneen näköisenä. Hän sanoi "Äiti noi harmaat ihmiset tuolla rapussa pelottaa, odotan että säkin tuut." Ai kiva, harmaat ihmiset, selvä...

Kun lapsi oli jotain vajaa 2-vuotias, olimme menossa kotiin kaverin luota, ja pakkasin rapussa rattaihin tavaroitamme. Lapsi katselee rappusten yläpäähän ja osoittaa ja sanoo "nainen". Kylmät väreet menivät pitkin selkäpiitäni, ja lapsi seuraa katseellaan ikäänkuin joku kävelisi rappuset alas meidän vierestä, Teki mieli lähteä kirkuen karkuun, mutta sen sijaan pakkasin meidät nopeasti rattaisiin ja puolijuoksin pimeässä kotiin. Hyi hitto!

Lapsi on herännyt monta kertaa yöllä ja sanonut mm. seuraavia: "Äiti, en voi nukkua kun toi mies koskee mun varpaisiin." "Äiti. Toi ovi pitää sulkea. NYT." "Äiti tuolla on joku mies." TSIISUS. Olen näiden jälkeen aina laittanut lapsen takaisin nukkumaan, valot päälle ja valvonut pitkään. Miten sellaisten lauseiden jälkeen kukaan voi enää nukkua!

Näitä "kummitusjuttuja" on kyllä riittänyt monenmoista tässä vuosien aikana, nykyään onneksi vähemmän. Kyllä ne aiheuttaa väristyksiä, mutta pyrin ajattelemaan että lapset kenties näkevät asioita joita aikuiset eivät näe. Itse uskon yliluonnollisiin asioihin ja sen takia ne vähän karmivat mutta mielestäni kuuluvat elämään tietyillä ihmisillä. 

Uskotteko te tällaisiin asioihin? Onko teidän lapset puhuneet tällaisia juttuja? 






💗 Seuraathan minua jo muualla? 💗

instagram  |  facebook  |  blogit.fi  



Kommentit

  1. Vaikka olen periaatteessa aika jalat maassa-tyyppi, uskon yliluonnolliseen. Ja uskon, että toiset ovat herkempiä aistimaan ja näkemään asioita.
    Mutta arkisempi sattumus, jota isävainaa aina muisteli nolona... Olimme, vanhemmat ja minä (pikkuinen, mutta puhuva ja kävelevä jo), hautajaisissa. Vanhemmat olivat kai puhuneet, missä meinataan vielä sinä päivänä käydä. Olin- kuulema, en itse muista- kysynyt kuuluvalla lapsenäänellä kirkon ovella, että "Isä, joko sinä kävit viinakaupassa?" Isä oli vaihtanut väriä ja sanoi, ettei mennyt oikein läpi "kenenkähän lapsi lienee"-esitys, kun pidin häntä tiukasti kädestä ja katsoin kasvoihin. :D Lapset... <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä uskon myös, sanokoon mitä sanoo muut ihmiset! Itsellänikin on kokemusta vähän kaikenlaisista (yliluonnollisista) asioista ja oon esim. aina luottanu tosi paljon mun intuitioon!

      Hahahha ihana toi viinakauppa-juttu 🤣🤣 Hups 🤷🏼‍♀️🤭

      Poista
    2. Sama juttu! Luotan intuitiooni vahvasti. Olen joskus toiminut sitä vastaan (esim. ottanut työpaikan, josta oli "paha fiilis") ja aina se on osoittautunut virheeksi. Olen myös nähnyt omasta mielestäni tärkeitä unia (tiedän, miltä kuulostaa) ja uskonut niihin. Ja kaikenlaista vastaavaa...
      Nuo "harmaat ihmiset rapussa" nostivat kyllä ihon kananlihalle! Hui!! Taas koiran kaasuttaminen nauratti niin, että itketti. En ilmoita Animaliaan, olen syyllistynyt varmaan kissojen kaasuttamiseen itse. Selvisivät siitä, vahvat kissanpojat! :D

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Köyhä ei kaipaa neuvojasi - lopetetaan richspleinaaminen

Nepsy-perheille apua ja tukea NYT!

Miten pärjään totaaliyksinhuoltajana? Vinkkejä yksinhuoltajalle arkeen!