5 asiaa jotka toivoisin jäävän koronan jälkeenkin

Hemmetin korona, ajattelen melkein päivittäin. On tämä vuosi kyllä ollut niin kummallinen ja ahdistava. Pelko omasta tai läheisten sairastumisesta, mitä uskaltaa tehdä, ketä uskaltaa nähdä ja kuinka kauan tämä kestää? Tuleeko rokote, uskaltaako sen ottaa, auttaako se? Miten käy työ- ja taloustilanteen? Huh. En ole jaksanut kirjottaa, lukea tai puhua koko pandemiasta, kun se kyllästyttää ja pelottaa ja ottaa päähän. Mutta aloin miettimään että on koronan jälkeen tullut muutamia hyviäkin asioita, jotka saisi mielellään jäädäkin tavaksi. Mitä ne ovat? 


1. Ei puolikuntoisia lapsia päiväkotiin

Voi kunpa saisimme yhteiskunnan, jollaisessa ei tarvitsisi pelätä potkuja jos on lapsen sairauden ajan pois töistä. Etenkin meillä yksinhuoltajilla, tai vaikkapa vanhemmilla jotka kummatkin tekevät vuorotyötä voi olla todella vaikeaa sovittaa työ- ja perhe-elämää. On haastavaa kun on kova paine viedä räkäinen ja puolikuntoinen lapsi hoitoon, ja aina olisi parempi lapsellekin sairastaa kunnolla kotona. Olen ollut tyytyväinen siihen että kipeät lapset pysyvät kotona, kun olen työskennellyt päiväkodissa. Tietysti nyt korona-aikaan rajoitukset ovat todella tiukat, että jos suurinpiirtein aivastaa joutuu kotiin. Mutta tässäkin kultainen keskitie olisi paras. Joten toivoisin että tämä ainakin jäisi elämään myös koronan jälkeen.


2. Käsihygienia

Korona on tuonut ihmisten ilmoille kehoituksen pestä käsiä ja huolehtia hygieniastaan ja se osaltaan myös vähentää kiertävien pöpöjen määrää ihan tavallisen flunssankin suhteen. Muistamme siis pestä käsiä ahkerasti arjessa!


3. Turvavälit julkisissa kulkuvälineissä ja kaupassa - ja leffateatterissa! 

Tätä arvostan ehkä kaikista eniten - en pidä siitä että ihan lähelleni tullaan. Itselläni traumat ja paniikkihäiriö nostaa pintaan sen etten siedä sitä että esimerkiksi kassajonossa tullaan ihan hanuriin kiinni. Arvostan sitä että muut kunnioittavat rajojani ja omaa tilaani eivätkä väkisin tunge iholle. Olemme muutamaan kertaan käyneet leffateatterissa koronan aikaan ja olen myös kovasti tykännyt siellä turvaväleistä, koska ahtaanpaikankammo ja paniikkikohtaus on välillä ollut lähellä teattereissa, kun tuntuu että olen jumissa ihmisten keskellä.


4. Palaverit ja vanhempainillat etänä

Olen kevään, kesän ja syksyn aikana pitänyt etänä monta palaveria. Toimintaterapeutin, perheneuvolan, päiväkodin, eskarin, koulun esittelytilaisuuden sekä eskarin LEOPS-keskustelun. Ei mene turhaa aikaa, energiaa tai rahaa siirtymiin eri palavereihin. Tykkään! Vähän aikaa sitten oli Teams-kokouksena etänä koulu-tutustuminen. Makasin sängyssä peiton alla 


5. Erilaisten alojen arvostus ja etätyöt

Sairaalan henkilökunta, varhaiskasvatuksen työntekijät, siivousalan työntekijät... Koronan aikaan huomasimme kuinka tärkeitä nämä ammatit ovat. Monet alat kykenivät siirtämään työt kotiin etätöiksi mutta kaikilla aloilla tämä ei onnistu. Tietysti kaikille oli rankka viime kevät kun lapsetkin olivat kotona ja jouduttiin tekemään töitä ja koulua saman aikaisesti, mutta noin niinkun muuten on hyvä jos jotkut alat kykenevät etätyöhön enemmän.

Kovasti yleisessä keskustelussa on nostettu esimerkiksi hoitajia ja heidän tärkeää työtä, mutta sen jälkeen ei ole kuultu pihaustakaan esimerkiksi palkankorotuksista. Eli "kiva kiitti" -ja papukaijamerkki vissiin edelleen riittää naisvaltaisille aloille palkaksi. Edes korona ei vaikuttanut tähän muuten, kuin että asiaa nostettiin taas yleiseen keskusteluun. 



Miten korona muutti teidän elämää? Mitä haluaisit että jäisi arkeen pandemian jälkeen? 





Kommentit

  1. Ehkä tämä opettaa myös kunnioittamaan vanhempia ja isovanhempia eri tavalla? =)

    VastaaPoista
  2. Olen samaa mieltä kaikista viidestä kohdasta! Koronan jälkeen joutaisivat jäädä pois myös kaikkein övereimmät suomalaiset kännijuhlat (vappun juhlinta "perinteiseen tyyliin" jne.). En millään muotoa vastusta pikkukivaa tissuttelua ja ystävien yhteisiä kemuja, mutta koko kansan remujuhlat, joiden jälkeen kaupunki on kuin hurrikaanin läpikäynyt... Joo kaipa olen keski-ikäinen kukkahattutäti, haha! ;)
    Ja kyllä, tämä ON ollut rankka vuosi, varsinkin henkisesti.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ompeluohje: Näin teet solmupannan

Köyhä ei kaipaa neuvojasi - lopetetaan richspleinaaminen

Nepsy-perheille apua ja tukea NYT!