Lomamäen lemmikkipuisto - käymisen arvoinen paikka!
Kävimme Lomamäen lemmikkipuistossa, Degerbyssä Inkoossa. Sinne ajaa Helsingistä noin tunnissa. Puisto on erään pariskunnan omistama perheyritys, ja puisto on rakennettu heidän tilalleen kotinsa yhteyteen. Puisto on enemmänkin harrastustoimintaa heille, ja aluksi heillä olikin vain muutama kani ja lintu. Pikkuhiljaa kun he olivat rakentaneet lisää tilaa eläimille, he päättivät hankkia niitä lisää ja päästää ihmisiä katsomaan niitä. Heidän talossaan saa käydä sisällä olohuoneessa, mikä on erikoisesti sisustettu täytettyine eläimineen, terrarioineen ja erikoisilla nukeilla ja koriste-esineillä. Sisällä talossa on useita eläimiä vapaana, mm. lintuja.
Puistossa kulkee osa eläimistä vapaana ja heitä saa silitellä ja syöttää.
Lemmikkipuiston sisäänpääsy on 15€ / hlö (alle 3v ilmaiseksi). Ostimme neljälle hengelle perhelipun 50 eurolla. Ensin ajattelin että hinta on aika korkea, mutta käytyämme puistossa olen sitä mieltä että rahalle saa vastinetta ja vähän ylikin.
Lemmikkipuistossa on siis pupuja, kanoja, kukkoja, kalkkuna, valtavan iso kilpikonna, koiria (varmaan joku 10 kpl!), mangusteja, chinchilloja, käärmeitä, kissa, poneja, alpakoita, kettuja, haisunäätä, pesukarhuja, sikoja, vuohia, erilaisia liskoja ja niin montaa eri otusta että varmaan unohdin jonkun tässä mainitakin.
Puisto on ihana siitä, että se tuntui olevan rakennettu luontoa (ja eläimiä) kunnioittaen. Paikka oli täynnä kumpuja ja mäkiä, kalliota, puita ja kasveja. Löytyy myös kahvila ja sen vierestä 4 metrin syvyinen hiidenkirnu! Kaikkialla on katseltavaa eläimien lisäksi - paikka on täynnä puutarhatonttuja ja erilaisia kylttejä ja koriste-esineitä. Katseltavaa riittää ihan uskomattoman paljon.
Kahvila oli tunnelmallinen vehreän katoksen alla, söimme hodarit ja ranskikset ja ruoka oli hyvää! Hinnat olivat kohtuulliset (hodari 3,5€, makkara 2€, ranskikset 4€) ja henkilökunta oli todella ystävällistä. Muutenkin tuntui, että perheyrityksen lämpö ja kodinomainen tunnelma välittyi henkilökunnan kautta vierailijoihin. He olivat ystävällisiä ja kertoivat mielellään kaikenlaista kun heiltä vain kyseli.
Pääsimme myös syöttämään kettuja ja vuohia! Parasta (ja pahinta!) puistossa oli se kun pääsi niin lähelle eläimiä. Olisimme myös päässeet syöttämään papukaijoja, mutta itse olen hirveän lintukammoinen enkä halunnut niitä lähelleni. Kääk! Papukaijat saattoivat purra, ja lapsikin pelkäsi niitä tosi paljon, vaikka aika urheasti uskalsi olla siellä missä missä papukaijat oli vapaana! Myös käärmeitä ja liskoja olisi saanut silitellä ja pitää kädessä, mutta totesin siihenkin että noh, ei kiitos!
Joten kiva, että pääsi lähelle vuohia ja kettuja, mutta käärmeet ja linnut saivat puolestani pysyä hieman kauempana minusta!
Saimme syöttää kettuja, ja se oli ainakin omasta mielestäni puiston kohokohta! Ketut olivat todella kesyjä ja tykkäsivät hypellä ihmisten keskellä etsimässä nameja. Meitä oli noin 30 henkilöä kettujen tarhassa, ja meidät käskettiin istumaan rauhassa alas ja työntekijä antoi halukkaille makupaloja, joita ketut sitten kävivät napostelemassa.
Vitsi että se oli jännittävää! Lapseni jännittää kovasti tällaisia tilanteita ja vähän puoliksi väkisin tuuppasin sen vain mukaan, haha, lapsiraukka. Lopulta kuitenkin se uskalsi olla siellä (sylissäni) ja katsoa kun kettuja syötetään.
Pihalla oli vapaana mm. kukko(ja?), mustia kanoja, papukaijoja ja KALKKUNA. Siis en muutenkaan voi oikein sietää lintuja, mutta tämä kalkkuna oli kyllä uusi inhokki-tuttavuus! Se käveli pihalla kalkattaen ja tepasteli ympäriinsä kuin mikäkin valtias ja jos meni liian lähelle se alkoi pörhennellä sulkiaan. Kerran se yllätti minut ja äitini takaapäin ja kalkatteli vihaisena. Aaaaapuaaa!
Olin etukäteen vähän innoissani papukaijoista, koska ne on kauniita ja hauskoja. Kun tulimme puistoon, ne olivatkin vapaana ja kylteissä luki että ne saattavat purra! Ne olivat tosi kovaäänisiä ja meitä pelotti. Haha. Apua! Mutta tuo kalkkuna. Jeesus sentään, näen siitä varmaan painajaisia! KLLAAAK KLAAAK!
Kaiken kaikkiaan mielestämme lemmikkipuisto saa 10 pistettä ja papukaijamerkin (pun intended)! Menisimme sinne ihan milloin vain uudestaan. Paikassa parasta eläinten (eläinten-silitys-terapian <3) lisäksi oli ihan huippu henkilökunta ja lämmin, kodinomainen henki mikä paikassa oli. Puistossa oli myös pomppulinna, trampoliini ja hiekkalaatikko leluineen. Kahvilassa oli lasten nurkka missä oli värityskirjoja ja kaikkea tekemistä, joten tuli ehdottomasti sellainen olo että lapset ovat tervetulleita asiakkaita. Henkilökunta osasi myös ottaa hyvin huomioon lapseni, joka jännitti useimpia eläimiä aika lailla.
Ihana paikka, tänne ehdottomasti uudestaan!
Kommentit
Lähetä kommentti