Tinna Henriikka

"Ajattelet vaan positiivisesti!" Usein minusta tuntuu siltä että yhteiskunnassamme siedetään huonosti niitä, jotka eivät selviä vastoinkäymisistä ajattelemalla positiivisesti. Kun ihminen valittaa ongelmistaan, löytyy aina joukosta se yksi joka hokee positiivisuusmantroja, onni on kiinni omasta ajattelusta  ja niin edelleen. Lehdet pursuavat otsikoista - selvisin masennuksesta ajattelemalla positiivisia . Mutta mitä jos valittaminen onkin itse asiassa terveellistä, ja pakotettu positiivisuus haitallista? Nuorempana en osannut kohdata ongelmiani Kun olin teini-ikäinen, äitini sairastui rintasyöpään ja heti sen jälkeen aivokasvaimeen. Taustalla oli jo aiemmin koettu isäni iso sydänleikkaus ja muutto Ruotsista takaisin Suomeen kymmenen vuoden jälkeen. En puhunut asioista kenellekään. Kätkin pelkoni ja kaikki muut negatiiviset tunteeni viinapulloon ja riehumiseen viikonloppuisin ja tungin kaikki ikävät ajatukset lokeroon aivojeni perukoille ja heitin avaimen mereen. Sairastuin s

Postasin taannoin kuvan instgramiin, missä minulla oli alushousut ja napapaita. Instagramissa se nostatti erilaisia tunteita. Osan mielestä olin upea ja rohkea sekä esikuva. Osan mielestä taas promoan lihavuutta ja saan kohta sydärin, verisuoneni ovat tukossa ja diabetes vainoaa nurkan takana. Postasin saman kuvan kehopositiiviseen facebook ryhmään ja reaktio oli tyrmistyttävä. Suurin osa kehui ja sanoi että tällaiset kuvat ovat rohkaisevia. Osa kommenteista taas oli sitä, että keskivartalolihavuus ei ole kaunista koska se ei ole terveellistä, ja että tällainen arkirealismi ei ole hyvästä koska se loppujen lopuksi ”rumentaa” ihmistä. Osa oli järkyttyneitä siitä että näytti siltä ettei minulla ole housuja jalassa. Voi kauhistuksen kanahäkki, eihän noin voi esitellä itseään! Yhdessä kommentissa jopa sanottiin, että lapseni varmasti häpeää minua, kun laitan tuollaisia kuvia internetiin. Kuva: Heidi Merima No, miksi sitten välillä julkaisen vähäpukeisia kuvia itsestäni nettiin? Syitä on ai