Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on huhtikuu, 2019.

Ommeltua: Star Wars legginsit ja lapselle samisteluhousut

Kuva
Ompelin itselleni uudet legginsit, kun tilasin Eurokankaan verkkokaupasta kahta erilasta ihanaa Star Wars kangasta. Joku vihjasi minulle instassa että Eurokankaassa on vähän eri kankaita verkkokaupassa myynnissä kun myymälöissä, ja netistä löysinkin sitä aivan ihanaa SW kangasta mistä tein kerran niiiin lemppari leggarit jotka lopulta hajosi. Nyt saan tehtyä uudet. Kyseessä siis tämä kangas: Ja tässä ne minun ihan suosikki-leggarit joita korjailin haaroista, kunnes ne hajosivat täysin. Sen jälkeen tein lahkeista vielä housut lapselleni... Näytä tämä julkaisu Instagramissa. C R A Z Y or normal? Who defines it? Am I crazy cause I’ve been through depression? What is normal? What is depression? Isn’t it normal to break down mentally when you are under a lot of pressure? Being a new mom, doing it alone, never sleeping, baby crying all night, having no money... Forget normal, forget crazy, we are all just human beings. ✊🏻 ✊🏻 ✊🏻 H U L L U vai normaali? Kuka sen määrittää

Kesän varahoito stressaa, miksi lapsiperheiden työssäkäymisestä tehdään niin vaikeaa?

Sain pari viikkoa sitten tietää että työni jatkuvat vielä ensi syksynäkin, eli seuraavankin kauden! Eli olen kesällä töissä kesäkuun ja sitten heinäkuun varapaikassa, kun ryhmiä supistetaan kesän ajaksi. Elokuussa palaamme takaisin omaa päiväkotiin ja toivottavasti samaan ryhmään. Hoitajia joudutaan vaihtelemaan eri ryhmien välillä, riippuen siitä kuka jatkaa ja minne saadaan lto palkattua. Jännittää, saanko pitää paikkani samassa ryhmässä missä olen nyt, vai olenko ihan eri ryhmässä, kenties eskareiden kanssa! Saa nähdä. Ennen syksyä tosin stressaa yksi jos toinenkin asia - nimittäin oman lapseni varahoito kesällä. Päiväkodin kesäsulku hankaloittaa työssäkäyvän elämää Lapseni päiväkoti joutuu evakkoon jo kesäkuussa (ja heinäkuun myös), kun viereen rakennetaan iso päiväkoti ja rakennustyöt aiheuttavat pihan sulkemisen kesäksi. Kysyin pk:n johtajalta, onnistuisiko vaihtaa kesä- ja heinäkuuksi lapsi sinne päiväkotiin missä itsekin olen töissä, mutta ei kuulemma voi mitenkään päin. Tämä j

Lyhyen naisen elämää - miltä tuntuu olla 155cm?

Kuva
”Hei anteeks, pystyisitkö ojentaa mulle ton suklaajätskin tuolta ylhäältä kun en yletä siihen?” Perus lyhyen ihmisen elämää - joutuu pyytämään komeita miehiä ojentamaan kaupassa jäätelöitä ylähyllyltä. Vaikka olen lyhyt, en halua että minua aliarvioidaan Muistan kun näimme edesmenneen isoäitini kanssa pari kertaa vuodessa. Hän aina sanoi samaa: oletpa sinä kasvanut! Muistan suuttuneeni (mielessäni), että no enpä ole kasvanut seiskaluokan jälkeen senttiäkään. Kasvoin 155 senttiseksi, jonka jälkeen kasvu pysähtyi. Nuorempana koin aika paljonkin huonommuutta lyhyydestäni, nykyään olen enemmän sinut asian kanssa. Olen aina inhonnut sitä, kuinka tuntuu ettei minuun aina suhtauduta vakavasti koska olen lyhyt. Yhtä asiaa myös vihaan yli kaiken, nimittäin sitä jos minua taputetaan päähän. Yllättävän moni tykkää taputtaa päähäni, koska olen niin lyhyt, ja se tuntuu joka kerta aivan super-nöyryyttävältä. En ole mikään pieni söötti tonttu tai koiranpentu jota vähän säälien voi taputella. Aargh! O