Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2019.

Kun suomalainen ahdistelee, se ahdistelee rehdisti kännissä ja läpällä

Kuva
Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen (ps) on saanut tuomion seksuaalisesta ahdistelusta ja pahoinpitelystä. Hän suuteli väkisin niskaa vääntäen toista kansanedustajaa pikkujoulujen yhteydessä muutama vuosi sitten. Hakkarainen sai maksettavakseen sakkoja, ja hovioikeudessa sakkojen määrää korotettiin äskettäin. ”Ruoho oli saapunut eduskunnan täysistunnosta noutamaan kuppilasta kahvia. Hakkarainen oli puolestaan viettämässä pikkujouluja humalassa. Hakkarainen oli tarttunut Ruohoa niskasta kiinni ja suudellut vastoin tämän tahtoa suulle.” Iltalehti Perustuslaissakin sanotaan, että eduskunta voi tutkia sallitaanko rikollisen jatkaa eduskunnassa työntekoa. "Jos kansanedustajaksi valittu on täytäntöönpanokelpoisella päätöksellä tuomittu tahallisesta rikoksesta vankeuteen taikka vaaleihin kohdistuneesta rikoksesta rangaistukseen, eduskunta voi tutkia, sallitaanko hänen edelleen olla kansanedustajana. Jos rikos osoittaa, ettei tuomittu ansaitse edustajantoimen edellyttämää luottamusta ja kunn

Olen ollut äiti tasan viisi vuotta - mitä äitiys on minulle opettanut?

Kuva
Poikani täyttää viisi vuotta tänään. Näihin viiteen vuoteen on mahtunut kokonainen ihmiselämä, tai siltä ainakin tuntuu. On ollut ylä- ja alamäkiä, pieniä ja isoja. Vaikka en tykkääkään ns. sankaritarinoista, joissa masentunut kertoo kuinka on oppinut masennuksesta sitä sun tätä, niin joku totuus siinä on. En usko siihen että kaikella on tarkoitus tai jokin merkitys, tai että kaikesta voi oppia jotain. Jotkut asiat ovat vain paskoja, eikä niiden tarkoitus ole tehdä ihmisestä parempaa tai olla jokin suuri elämän opetus. Mutta itse koen että vastoinkäymiset äitiyden alkutaipaleella ovat muokanneet minua osittain täysin uusiksi, ja olen joutunut pohtimaan kuka olen, mitä haluan, mitkä ovat voimavarani? Mitä kaikkea sitten äitiys ja synnytyksen jälkeinen masennus ovat minulle opettaneet? Kaikesta ei tarvitse potea huonoa omaatuntoa Tämä on ehkä yksi tärkeimmistä asioista mitä olen äitiydestä oppinut. Äitinä sitä potee niin helposti huonoa omaatuntoa kaikesta. Siis oikeasti, ihan kaikesta .

Ommeltua: olkalaukku verhosta ja nahkatakista

Kuva
Olen laukkuhörhö - omistan noin tsiljoona laukkua mutta olen jatkuvasti sitä mieltä ettei minulla ole laukkuja. Siksipä teen niitä koko ajan lisää. En ole onnistunut tekemään sitä täydellistä laukkua, minkä kaavalla voisin tehdä isoja ja pieniä laukkuja kaikkiin tarpeisiin. Nyt olen ihastunut olkalaukkuihin, joita en ole käyttänyt varmaan 10-15 vuoteen. Olen suosinut yli-olan heitettäviä laukkuja tai reppuja. Nyt siis tein jonkinlaisen olkalaukun ja kangaskassin risteytyksen. Mustavalkoinen kangas on H&M:n verho, ostettu UFF:ilta. Nahkapala on nahkatakista joka on myös ostettu kirpparilta. Laukussa on kaksi sisätaskua ja magneettikiinnitys. Kaava on oma sovellus. Nahkatakista otettu pala on leikattu alkuperäisten saumojen mukaan. Tykkään tosi paljon käyttää nahkatakkeja laukuissa, koska niistä on hauska keksiä yksityiskohtia, jotka on takissa jo alunperin. Olen monesti käyttänyt nahkatakkien valmiita taskuja laukkuihin, niistä tulee hauskan näköisiä. Mitä piditte laukusta? Tämä alk

Tampereella Yle Perjantai -ohjelman kuvauksissa!

Kuva
Eilen oli kyllä elämäni jännittävimpiä päiviä taas! Jos joltakulta on mennyt ohi, niin minua haastateltiin eilen Yle Perjantai -ohjelman sadannennessa (sadannessa?) jaksossa, johon oli kutsuttu neljä dokkareissa ollutta tyyppiä. Lähdimme ystäväni Ninan kanssa junalla Tampereelle, missä meitä odotti ilmainen yöpyminen Scandicissa, hotelliaamiainen ja taksikyydit. Saavuimme hotellille neljän maissa, ja seiskan aikaan olimme jo Tampereen Työväen Teatterin klubin takahuoneessa meikattavana. Takahuoneessa oli kaikkea hyvää syötävää, mutta en meinannut saada alas mitään ruokaa kun jännitti niin. Sinne oli tilattu Perjantain 100-jakson kunniaksi kakkuakin! Jaksossa oli myös muita dokkari-tyyppejä: Eric ( Liian pelottava lapsi) , Mesi ( BTW, mä en oo tyttö ), ja Meeri ( Sokea äiti ). Kaikki nämä tyypit oli aivan ihania. Oli ihanaa saada tavata teidät kaikki, ja toivottavasti joskus törmätään taas! Yhtäkkiä minut kutsuttiin mikin laittoon, ja meille selvisi että minä olen ensimmäisenä vuorossa