Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on heinäkuu, 2018.

Kehopositiiviset kuvaukset purkissa!

Olen kellunut koko päivän mahtavassa fiiliksessä! Eilen oli meidän kehopositiivisen kalenterin kuvaukset, jossa kuvattiin vuoden 2019 kalenteria. Kalenterin viime vuonna liikkeelle laittanut Elena on tehny huikean työn nollabudjetilla, ja saanut järjestettyä nyt jo toisen kalenterin. Tulossa on syksyn aikaan muitakin huikeita uutisia liittyen 365 kehopositiivisen juttuihin. Kalenteriin osallistui monta ihmistä ympäri Suomen, ja tunnelma kuvausstudiossa oli rento, lämmin ja positiivinen. Kuvauksia odotellessa oli myös monta hyvää keskustelua kehopositiivisuuteen liittyen. Kuvaukset olivat taitavan Paula Kesäläisen studiossa taas, kuten viime vuonnakin. Paula on todella lahjakas ja osaa tehdä epävarmimmallekin kuvattavalle rennon fiiliksen. Photoshoot today! #bodypositive #photoshoot #today #kehopositiivisuus #kehopositiiviset #kuvaukset Henkilön Masentunut Mutsi (@masentunutmutsi) jakama julkaisu Heinä 25, 2018 kello 1.10 PDT Päivä oli pitkä, mutta palkitseva. Oli ihanaa päästä taas

Kun sananvapaus meni yli

Kuva
"En kyllä sinuna pitäis tollasta paitaa" "Sun tissit näkyy, aika härskiä" "Jos joku laittaa kuvan päivän asustaan, enkö saa silloin kommentoida että onpa ruma paita? Jos joku postaa kuvan käsityöstään, enkö saa silloin kommentoida että en tykkää, aika huonosti tehty? Itsepähän pyysit mielipiteitä ja laitoit kuvan nettiin!?" Mikäköhän siinä on, että ihmiset ajattelevat että netissä saa sanoa sellaisia asioita mitä ei välttämättä sanoisi kenellekään päin naamaa? Ihmettelen usein miten vaikeaa ihmisillä on todeta omassa päässään että en tykkää, skrollata eteenpäin ja jättää kommentoimatta. Usein törmään argumenttiin, että koska on itse mennyt julkisuuteen (tai laittanut kuvan nettiin), on täysin avoin kaikelle "kritiikille". Tietyllä tapaa joo, mutta ei mille tahansa kritiikille. On olemassa mielipiteitä ja mielipiteitä . Ja jotkut mielipiteet nyt vain ovat niitä, joita ei tarvitse sanoa ääneen. kehopositiivinen kohu ja sen palaute Hyvä esimerkki on

Retkikohde Helsingissä - Mustasaaren toimintakeskus

Kuva
Kävimme retkellä Mustasaareen toimintakeskuksessa, joka on seurakunnan ylläpitämä saari Seurasaaren lähellä. Mustasaari on ihan huippu paikka, lapsiperheille on paljon kaikkea tekemistä, mutta voisin kuvitella että olisi ihanaa käydä siellä myös yksikseen rauhoittumassa. Siellä on monta rauhallista paikkaa missä on metsää ympärillä ja merinäköala, mikäs sen parempaa? Mustasaareen pääsee lautalla hietsusta. Paikalle pääsee bussilla 24 ihan viereen, mutta myös mannerheimintieltä (töölöstä) ei ole pitkä matka kävellä laiturille. Lauttamatka maksaa aikuisilta 4 euroa edestakaisin ja on lapsilta (muistaakseni alle 10v) ilmainen. Lähdimme yhdessä retkelle naapurissa asuvien äitien kanssa, ja meidän viiden lapsen kanssa. Oli hulinaa, mutta niin kivaa! Lapsista oli todella kivaa mennä lautalla, kunnon meriseikkailu. Miten pienestä saakaan aikaiseksi kunnon seikkailun, kun lasten kanssa mennään! [caption id="attachment_1837" align="aligncenter" width="1536"] Hän t

Kun kehopositiivisuus meni liian pitkälle - vai menikö?

Kuva
Luin eilen illalla blogikirjoituksen, jossa puhuttiin siitä kuinka kehopositiivisuus meni liian pitkälle, ja lihavia ihmisiä ihannoidaan sen sijaan että oltaisiin huolissaan painoindeksistä ja sairauksista. Hohhoijaa, sanon minä. Kuten Oi mutsi mutsin Elsa  kirjoitti hyvin aiheesta, "Olen nimittäin hieman kyllästynyt näihin tasa-arvo/pride/bodypositive/feminismi/yms on mennyt liian pitkälle juttuihin." En ymmärrä miten voidaan ajatella että tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tavoittelussa voidaan mennä liian pitkälle . Voisiko vain olla, että olet ymmärtänyt sanoman aivan täysin väärin? Olen lukenut monia kommentteja siitä kuinka lihavia vain ihannoidaan nykyään, ja että terveiden elämäntapojen sijaan vaan hehkutetaan vatsamakkaraa ja läskiä. Ihanko tosi? Voisin antaa muutaman esimerkin siitä, miten lihavia ei tosiaankaan hehkuteta liikaa. Miten porukka hyökkäsi mm. meidän kehopositiivisen kalenterin ihanan mallin kimppuun, koska hänellä sattuu olemaan ylipainoa. Ylipainoinen saa

Mustikkamaito-kankaasta äidille ja pojalle hupparit

Kuva
Sain Haave Designilta käyttööni Lilja Graphicsin suunnittelemaa Mustikkamaito-kangasta. Kangas on joustocollegea, ja näin sen heti hupparina. Sain pari metriä riittämään kummankin huppariin, kun tein resorit ja huppujen sisäpuolet eri kankaalla. Tummanliila resori ja vaaleaniila trikoo on Eurokankaasta. Haave Designin sivuilta löytyy tarkemmat tiedot Mustikkamaito-kankaasta. Minun huppari on tehty luottokaavalla Jujunalta , ja lapsen hupparin kaava on vähän sovellettu sieltä sun täältä. Tämä kangas on vaan niiiin rakkaus! Yleensä en osaa ikinä käyttää kankaita missä on valkoinen pohja, mutta tässä kankaassa se ei haittaa. Lapsi rakastui myös omaan huppariinsa, hihkaisi että mustikoita, mä tykkään mustikoista! Kuvauksissa lapsi ei todellakaan ollut yhteistyöhaluinen, mutta onnistuimme nappaamaan muutaman valokuvan. Näissä kuvissa olevat vaatteet ovat muuten kaikki minun ompelemiani! Musta timanttimekko Jujunan kaavalla, krookus-legginsit omalla kaavalla, hupparit, lapsen Star Wars-as

Saako äitien väkivaltaisuudesta puhua?

Kuva
Olen aina ollut äkkipikainen ja temperamenttinen, enkä helposti jää sanattomaksi. Jos minua ottaa päähän, sen tietävät kaikki ympärilläni. Olen kuitenkin viime vuosien aikana ymmärtänyt että kärsin myös kiltin tytön-syndroomasta - välitän liikaakin siitä, mitä muut ihmiset ajattelevat, enkä halua aiheuttaa mielipahaa läheisilleni. Haluan että muilla ihmisillä ympärilläni on hyvä olla, ja sen takia välillä unohdan omat tarpeeni. Löysin naisenvakivalta.fi sivustolta tekstin, josta tunnistin itseni: "Väkivaltaisen naisen profiilissa havaitaankin monesti, että hänelle on elämänsä varrella ollut vaikea ilmaista tunteitaan ja tarpeitaan. Nainen on oppinut olemaan toisen tunteita varten ja siirtänyt kenties omia tarpeitaan sivuun. Nämä sisään patoutuneet tunnevarastot eli nk. tunnekapseli voikin purkautua täysin ennalta-arvaamattomasti esimerkiksi lastentulon jälkeen tai muutoin kuormittavassa elämäntilanteessa." Huh, miten tutulta kuulostaakaan! Lapsen syntymän jälkeen olen löytän