Olen aiemminkin kirjoittanut seksuaalisesta häirinnästä ja ulkonäön kommentoinnista, voisin jatkaa nyt vähän samalla linjalla. Asiasta joka koskee minun jokapäiväistä elämääni – tissit.
Olin neljännellä luokalla kun rintani alkoivat kasvamaan. Oli ajoittain todella vaivaannuttavaa, kun kehityin niin varhain, koska pojat alkoivat kiinnittää huomiota kehooni. Minua pilkattiin rintojeni takia ja muistan jo silloin, kuinka inhottavalta se tuntui. Huomio jota sain muodoistani hämmensi.
Sama kommentointi on jatkunut koko aikuiselämän. Minulla on ollut isot rinnat niin kauan kun muistan, ja tietysti mitä enemmän paino on noussut rinnat ovat kasvaneet entisestään. Naisilta kuulen usein, että hekin haluavat yhtä isot rinnat ja minun pitäisi olla iloinen niistä. Kaikilla kun ei ole isoja rintoja. Pienirintaiset naiset kertovat usein minulle että he kadehtivat isoja rintojani.
Miehiltä taas saa välillä niin uskomatonta palautetta, etten kehtaa niitä tänne edes kirjoittaa. En hypi ilosta kun olen aina ”se isorintainen”. Kaikki naiset eivät suinkaan haaveile isoista rinnoista, tai ole onnellisia niistä.
Kuva: Iina Laine, Hehkuva minä-kurssi
Isojen rintojen kanssa liikunta, varsinkin hyppiminen ja juokseminen on todella haastavaa. Rintoihin sattuu, vaikka olisi päällä kolmet rintaliivit ja neljät urheiluliivit päällekkäin. Pelkkä ajatus rintaliivien ostamisesta saa minut hermostumaan. Joudun ostamaan rintsikat erikoisliikkeestä, ja ne maksavat maltaita. Eivätkä ne kokemukseni mukaan aina ole edes hintansa väärti, kun olkaimet napsahtelevat rikki ja kaarituet painavat. Sen takia kuljen tälläkin hetkellä kulahtaneissa imetysrintsikoissa. Ja by the way – lopetin imetyksen 2,5 vuotta sitten. Mitkään rintaliivit eivät tunnu muutenkaan istuvan kunnolla ja ne helposti painavat jostain kohtaa ikävästi koska rinnat painavat niin paljon. Todella monet liivit ovat myös topattuja, vaikka olisivat isoa kokoa. Ihan kuin haluaisin muka näistä vielä isommat. Jos ostan push-upit, löydän tissit leuastani. Minulla on viimeiset kymmenen vuotta ollut pahoja ongelmia niska-hartiakipujen kanssa. Päätä särkee, niskat ovat jumissa ja migreeni vaivaa. Uskon että isot, painavat rinnat myös aiheuttavat näitä kipuja. Isot, roikkuvat rinnat vaikuttavat myös ryhtiin, ja minun on vaikea pitää hyvää ryhtiä kun väkisinkin painopiste siirtyy eteen ja alas. Kuukautisten aikaan on myös ihan tuskaa, kun rinnat ovat arat ja särkevät.
Isojen rintojen kanssa on vaikea nukkua, ja kuumina kesäpäivinä (tai talvella kun on paljon vaatetta) kärsin siitä että hikoilen tissien alta. Se aiheuttaa välillä jopa ihan verestävää hankaumaa. Kerran pienirintaiset kaverini naurahtivat ajatukselle, kun kerroin että joudun suihkussa nostamaan rintani suurin piirtein olalle ja pesemään niiden alta! Jopa syöminen on vaikeaa, kun tissit tunkevat ruokalautasen eteen, sen takia minulla onkin usein koko päivän ruokalista aina rinnuksilla.
Kuva: Iina Laine, Hehkuva minä-kurssi Kävin viime syksynä lääkärin puheilla rintojenpienennysleikkauksesta. Leikkaus on ollut mielessä jo vuosia, ja nyt uskaltauduin lääkäriin asiasta. En ollut varma haluanko leikkaukseen joten lääkäri antoi puoli vuotta vielä miettimisaikaa.En osaa vieläkään päättää menenkö vai en. Lääkäri sanoi laittavansa kirurgille lähetteen jos haluan, ja kirurgi sitten päättää pääsenkö lopulta leikkaukseen julkisella puolella. Pelkään kuitenkin että painoindeksini on ongelma, ja he varmasti laittavat minut laihduttamaan ennen kuin edes harkitsevat leikkausta.
Leikkaus on aina iso asia, enkä mene sellaiseen kevyin mielin miettimättä asiaa. Pelkäsin sektiotakin kuollakseni. Lisäksi jännittää, miten pärjäisin yksinhuoltajana leikkauksen jälkeen lapsen kanssa, tarvitsisin todella paljon apua.
Mietin myös leikkauksen jälkeen lopputulosta. Miltä rinnat tuntuvat sen jälkeen? Vaikka tuntuisikin kevyemmältä, tuntuisivatko rinnat omilta? Ulkonäön puolesta minulle on aika sama miltä rintani näyttävät, mutta varmasti leikkauksen jälkeen ne ovat eri näköiset. Tottuuko niihin ja mitä jos ei totukaan? Mitä jos leikkauksessa menee jotain pieleen ja kaduttaakin koko homma? Mitä jos leikkaus ei autakaan niskakipuihin? Lääkärin kanssa keskustellessani hän oli sitä mieltä että elämäntapamuutos (painon pudotus), masennus ja rintaleikkaus vielä päälle voisi olla liikaa. Silloin olin samaa mieltä, mutta nyt en tiedä enää mitä mieltä olen. Ehkä alan olemaan valmis leikkaukseen, jos sellaiseen pääsen.
Eniten haluaisin leikkaukseen sen takia että niskakivut (ja sitä myötä päänsäryt) vähenisivät ja liikkuminen ja oleminen olisi helpompaa. Muistan kun viime syksynä treenasin TFW:n salilla, ja teimme kyykkyjä seinää vasten. Niitä piti tehdä niin lähellä seinää kuin mahdollista, ilman että koskee seinään. Pääsin todella lähelle seinää, kunnes tissini ottivat seinään kiinni. Huoh. Usein ajattelen, että elämä pienemmillä tisseillä voisi olla paljon helpompaa ja kivuttomampaa. Mutta haluan kuitenkin ensin koittaa pudottaa painoa, ennen kuin harkitsen mitään leikkauksia. Kysymys vaan kuuluu – miten tässä elämäntilanteessa jaksaa elämäntaparemontteja? Ehkä palaan vielä tähän asiaan, jos ja kun se tulee ajankohtaiseksi…
Oletko käynyt pienennysleikkauksessa? Menikö kaikki hyvin ja oletko tyytyväinen lopputulokseen? Vähenivätkö niska- ja päänsäryt? Tai harkitsitko asiaa mutta päädyit siihen ettet menekään? Kertokaa kokemuksia, voi lähettää myös meilitse jos ei halua julkisesti kommentoida. Kiitos <3
Ihanaa että löysin tän sun blogin! Kiinnostavaa ja hyvin artikuloitua tekstiä! Itsekin olen miettinyt jo vuoden -pari tuota pienennysleikkausta, tosin toistaiseksi pelko riskeistä on jättänyt sen vasta mietiskelytasolle..
Ihanaa kun löysit tänne ja kiitos :) Joo, mullakin on mietintämyssyssä vaan toistaseks tää leikkaus. Pitäis ensin laihtua reippaasti, ja katsoa sitten uudestaan...
Sama ongelma tissien kanssa. Olen menossa parin viikon päästä lääkärille pyytämään lähetettä pienennykseen. Olisi kiva kuulla kokemuksia! Nostetaanko rintoja leikkauksen yhteydessä (tai voiko niitä nostaa samalla)? Miten nännin siirto vaikuttaa tuntoaistiin? Olen pohtinut sitä vaihtoehtoa, että menisin Tallinnaan yksityiselle kohotukseen ja pienennykseen. Maksaisi vähän päälle 3000, jota tässä nyt epätoivoisesti koitan säästää siltä varalta, että joko en pääse julkisella puolella leikkaukseen tai ... jos on pelko, että lopputulos ilman kohotusta näyttää ja tuntuu paistetulta kananmunalta.
Joo! Mä kävin sillon vuosi sitten konsultoimassa ja lääkäri sano että voi laittaa lähetteen kirurgile jos haluan. Kannattaa liittyä fb:ssä rintojen pienennys/kohotusleikkaus ryhmään. Siellä on paljon tietoa ja ihmisiä jotka on käyny leikkauksen läpi.
Tein solmupannan ja esittelin sen instassa , ja useampi halusi ohjetta. Joten täältä tulee ohjetta, toivottavasti siitä on apua pannan tekemiseen! Pannan mitat ja kaava Tein kaavan joka on 24cm korkea (valmis panta on siis 12cm korkea) ja 27cm leveä taitteelta. Kokonaispituudeksi tulee siis n. 53cm. Leveys määrittyy siis tietenkin päänympäryksen mukaan. Minun päänympärykseni on noin 55cm, jos se auttaa hahmottamaan oman pannan mitoitusta. Lisäksi kannattaa huomioda kankaan venyvyys, jos kangas on vaikkapa tiukempaa jc:tä kannattaa lisätä hieman lisää varaa. Jos teet vaikka joustavammasta viskoositrikoosta, kannattaa tehdä hieman tiukempi panta. Tämä on tosin aika helposti jälkikäteenkin korjattavissa, koska solmua ommellessa voi vielä ottaa sisään lisää, eli kannattaa mieluummin aluksi tehdä hiukan liian iso jos miettii kokoa. Tässä kaavassa on mukana n. 1cm saumanvarat. Itse ompelin tavallisen koneen siksakilla ja solmukohdan suoralla, koska saumurini on rikki ja kaipaa huoltoa. Tämän
Aika ajoin luen artikkeleita joissa joku on käyttänyt vain kahdeksan euroa viikossa ruokaan tai ”näin pärjäät satasella kuukauden!”. Joka kerta minulla nousee verenpaineet näitä lukiessa. On ihan kiva jos jaetaan vinkkejä kuinka tehdä mahdollisimman halvalla ruokia tai kuinka säästää rahaa. Usein ne vain ovat vähävaraisen näkökulmasta holhoavia ja nöyryyttäviä muka-neuvoja. ”Voit säästää jättämällä kampaamokäynnit ja hieronnat väliin!”, ihan kuin köyhällä olisi sellaiseen säännöllisesti varaa. Pahimpia artikkeleita ovat ne, joissa joku hyvätuloinen, korkeassa asemassa oleva tyyppi "kokeilee köyhyyttä" ja elää jollain muutamalla satasella pari viikkoa tai kuukauden. Tällaiset kokeilut ovat todella turhia ja lisäksi alentuvia köyhiä kohtaan, koska on mahdoton tietää minkälaista köyhän elämä on parin viikon/kuukauden kokeilun perusteella. Näissä kokeiluissa ei lasketa mukaan kaikkea kuitenkaan, kun kaapista löytyy hätävarariisit, hernarit ja parmesanit eikä tarvitse murehtia v
Aistiyliherkkyys on asia mistä saan usein kysymyksiä somen kautta, miten epäilin lapsellani sitä ja miten se näkyy arjessamme? Ajattelin tehdä siitä nyt postauksen, jos siitä olisi apua ja vertaistukea jollekin. Milloin aloin epäilemään aistiyliherkkyyttä? Huomasin lapsestani jo pienenä vauvana, että hän pelkäsi erilaisia ääniä. Etenkin kovat yhtäkkiset äänet sai vauvan ihan paniikkiin. Jos joku yhtäkkiä sanoi jotain kovaan ääneen, vauva säpsähti ja alkoi huutamaan ihan hurjana, ja rauhoittuminen kesti kauan. Imurin ääni oli kammotus monta vuotta. Oli hieman haastavaa siivota kun on totaaliyksinhuoltaja jonka lapsi pelkää kuollakseen imuria. Vasta lapsen ollessa noin 4-vuotias, olen pystynyt imuroimaan ja käyttämään blenderiä ilman varoitteluja ja asian läpikäymistä ensin (varoitus siitä että kohta imuroidaan, lapselle kuulosuojaimet, lapsi toiseen huoneeseen turvaan). Lapseni on myös ollut alusta asti huono nukkumaan. Hän saattoi itkeä ja huutaa puoli iltaa ja puoli yötä, ja rauhoittu
Ihanaa että löysin tän sun blogin! Kiinnostavaa ja hyvin artikuloitua tekstiä! Itsekin olen miettinyt jo vuoden -pari tuota pienennysleikkausta, tosin toistaiseksi pelko riskeistä on jättänyt sen vasta mietiskelytasolle..
VastaaPoistaIhanaa kun löysit tänne ja kiitos :) Joo, mullakin on mietintämyssyssä vaan toistaseks tää leikkaus. Pitäis ensin laihtua reippaasti, ja katsoa sitten uudestaan...
VastaaPoistaSama ongelma tissien kanssa. Olen menossa parin viikon päästä lääkärille pyytämään lähetettä pienennykseen. Olisi kiva kuulla kokemuksia! Nostetaanko rintoja leikkauksen yhteydessä (tai voiko niitä nostaa samalla)? Miten nännin siirto vaikuttaa tuntoaistiin?
VastaaPoistaOlen pohtinut sitä vaihtoehtoa, että menisin Tallinnaan yksityiselle kohotukseen ja pienennykseen. Maksaisi vähän päälle 3000, jota tässä nyt epätoivoisesti koitan säästää siltä varalta, että joko en pääse julkisella puolella leikkaukseen tai ... jos on pelko, että lopputulos ilman kohotusta näyttää ja tuntuu paistetulta kananmunalta.
Joo! Mä kävin sillon vuosi sitten konsultoimassa ja lääkäri sano että voi laittaa lähetteen kirurgile jos haluan. Kannattaa liittyä fb:ssä rintojen pienennys/kohotusleikkaus ryhmään. Siellä on paljon tietoa ja ihmisiä jotka on käyny leikkauksen läpi.
VastaaPoista